1950-luku

1952 vuoden varsinaisessa yhtiökokouksessa, maaliskuun 13. päivänä, antoivat osakkaat hallitukselle valtuudet myydä autohallin sopivaksi katsomallaan hinnalla osakepääomankorotuksen vahvistamisen jälkeen. Hallituksen jäsenet olivat samat kuin vuonna 1950.

Oy Voimavaunu Ab teki osakkeiden merkintäsopimuksen taloyhtiön kanssa. Taloyhtiön puolesta sopimuksen allekirjoittivat hallituksen jäsenet Oiva Suvanto ja Juhani Läärä. Kauppahinta oli 1.420.000 markkaa.

Joulukuussa tuli Kauppa- ja teollisuusministeriöstä vahvistus osakepääoman korotukselle.

1953 valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi Oiva Suvanto, Yrjö Toivonen ja Leo Lähde sekä lisäjäseniksi Juhani Läärä ja Sirkka-Liisa Hänninen.

1954 oli myrskyinen vuosi taloyhtiön historiassa. Maaliskuun 31. päivänä pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa arvosteltiin voimakkaasti hallituksen ja isännöitsijän toimintaa. Edellisenä vuonna hallitukseen valitut Lähde ja Hänninen ilmoittivat, ettei heitä oltu kutsutta kertaakaan hallituksen kokouksiin ja ettei heitä oltu edes rekisteröity hallituksen jäseniksi. Osakkaat tekivät käydystä keskustelusta omat johtopäätöksensä, ja uuden hallituksen muodostivat Sirkka-Liisa Hänninen, Johan Lehtinen ja Vilho Uksila. Alusta asti hallituksissa ollut taloyhtiön perustajajäsen, Oiva Suvanto, joutui väistymään.

Uusi hallitus sai tehtäväkseen uusia yhtiöjärjestyksen niin, että hallituksen jäsenmäärä muuttuisi kolmesta viideksi ja että varsinaisia yhtiökokouksia olisi kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hallitus irtisanoa monia edellisten hallitusten tekemiä sopimuksia, ja tilasi erikoistilintarkastuksen vuosilta 1951-53.

Tilintarkastustoimisto Börge Forsström ja k:nit toimitti raporttinsa toukokuussa, ja tuomio oli tyly. Kirjanpidossa oli monia puutteita ja suoranaisia virheellisyyksiä. Pöytäkirjoja puuttui samoin kuin todisteita minkäänlaisista tarjouskilpailuista taloyhtiön korjauksia varten. Myös kilpailevia tarjouksia autohallin ostamisesta ei tilintarkastajien saatavilla ollut, joten oliko autohalli myyty senhetkiselle vuokralaiselle, Voimavaunu Oy:lle, ilman julkista kauppaamista? Osakkaiden vuokralaisten maksamat vuokrat oli maksettu taloyhtiölle, joka tilitti tulot vasta seuraavana vuonna huoneistojen omistajille. Tilintarkastaja tuomitsi kyseisen menettelyn.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 8. joulukuuta hyväksyttiin hallituksen tekemä esitys uudeksi yhtiöjärjestykseksi pienin muutoksin.

Uusi hallitus sai toiminnastaan myös risuja, sillä toukokuussa julkaistiin ”Suomen sosiaalidemokraatti” -nimisessä lehdessä artikkeli Asunto-Osakeyhtiö Romuluksen hallituksen tekemistä suurista liikehuoneistojen vuokrankorotuksista. Lähteeksi epäiltiin erästä osakasta.

Mattojen kuivaaminen ullakolla kiellettiin, koska vettä valui kuivaushuoneen alapuolisiin huoneistoihin. Mattojen kuivausteline päätettiin laitattaa takapihan betoniseinään.

1955 palkattiin varatuomari Solja auttamaan taloyhtiötä uuden yhtiöjärjestyksen hyväksytyksi saamisessa. Soljan ehdotuksesta päätettiin aloittaa neuvottelut Voimavaunu Oy:n kanssa kaupan vaiheiden selville saamiseksi ja kaupan mahdolliseksi mitätöimiseksi.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti 1954 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa tehdyt yhtiöjärjestyksen muutokset.

Helmikuussa tehtiin muutosilmoitus kaupparekisteriin, jolla koetettiin saada em. yhtiöjärjestyksen muutokset merkityiksi kaupparekisteriin. Asiakirjat tulivat kuitenkin takaisin.

1956 tuli varatuomari Anerio mukaan tutkimaan Romuluksen ja Voimavaunun välistä Autohallikauppaa.

1957 kevään yhtiökokous päätti hallituksen suosituksesta antaa varatuomari Niilo Soljan jatkaa autohallikaupan selvittämistä ja pyrkiä kaupan mitätöintiin, koska asukkaat kokivat tulleensa harhaanjohdetuiksi ja kauppaa pidettiin asunto-osakeyhtiön edun vastaisena.

Maaliskuussa pidetyssä hallituksen kokouksessa päätettiin Soljan aloitteesta pyytää lausunto kaupasta Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professorilla, A. R. Haikoselta.

Haikosen lausunto saapui kesäkuussa ja siinä sanottiin: ” … O.Y. Voimavaunu A.B:n merkinnällä ei ole pätevään osakkeenmerkintään liittyviä oikeusvaikutuksia siitä huolimatta, että osakkeet on maksettu ja annettu ja että merkinnästä on jo kulunut suhteellisen pitkä aika … Merkinnän ollessa mitätön ja millään lailla velvoittamaton on tapahtuneet suoritukset palautettava…”

Syysyhtiökokouksen siunauksella päätti hallitus pyytää Soljaa jatkamaan tarvittavilla toimenpiteillä.

Hallitus kielsi mainoskilpien kiinnittämisen talon seiniin tai muihin tiloihin ilman isännöitsijän lupaa.

1958 joulukuussa pidetyssä hallituksen kokouksessa päätti hallitus pyytää varatuomari K. K. Kankaanrantaa tutustumaan taloyhtiön ja Voimavaunun väliseen erimielisyyteen.

As. Oy Romulus täytti 30 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestettiin kahvitilaisuus Elannon kerhohuoneessa.

1959 eteni Romuluksen ja Voimavaunun oikeudellinen kiista. Helmikuussa saapui varatuomari Kankaanrannan muistio, jossa hän toteaa kaupan ja Voimavaunun hallussa olevien osakkeiden olevan mitättömiä. Lisäksi hän varoittaa lausunnossaan vahingonkorvausvelvollisuudesta, joka saattaa taloyhtiölle langeta hyvässä uskossa olevaan kolmanteen henkilöön nähden, jos Voimavaunu luovuttaa riidanalaiset osakkeet edelleen. Kankaanranta suositteli yhtiökokouksen koollekutsumista.

Hallitus ehdotti kirjeitse toistuvasti Voimavaunulle neuvotteluja, mutta vastausta ei tullut.

Huhtikuun alussa hallitus teki päätöksen järjestää ylimääräinen yhtiökokous Kankaanrannan ohjeiden mukaan.

27. päivänä huhtikuuta järjestetty ylimääräinen yhtiökokous päätti yksimielisesti kumota sekä 1952 että 1954 tehdyt yhtiöjärjestyksen muutokset ja pidättäytyä toistaiseksi vastaavanlaisista muutoksista. Hallitusta kehotettiin jatkamaan asian selvittelyä.

Vuoden loppupuolella uhkaili Voimavaunun asianajaja hallitusta oikeudellisilla seurauksilla sekä kirjeitse että hallituksen kokouksessa, jos hallitus ei suostuisi ilmoittamaan osakepääoman korotusta kaupparekisteriin.

Joulukuussa saivat hallitukset jäsenet Johan Lehtinen, Vilho Uksila ja Yrjö Vilkman haasteen saapua Helsingin kaupungin raastuvanoikeuteen vastaamaan heitä vastaan esitettyihin syytteisiin. Voimavaunu oli haastanut hallituksen ja taloyhtiön, koska hallitus oli kieltäytynyt merkitsemästä uusia osakkeita osakerekisteriin ja Voimavaunua osakeluetteloon näiden osakkeiden omistajana.

Kiinteistöneuvos Oiva Suvanto kertoi hallituksen kokouksessa, että huoneistoille kuuluivat vastaavannumeroiset kellari- ja vinttikomerot siihen saakka kun numeroituja komeroita on. Kellarikomeroiden numerojärjestys oli mennyt sekaisin sodan jälkeen kun väestönsuojia poistettiin. Päätettiin, että toiselle huoneistolle kuuluvaa komeroa ei saa ottaa luvatta käyttöön vaikka se olisi lukitsematon.